Sähkömarkkinakatsaus ja spot-hinnan muodostuminen

Katsaus on julkaistu Omavoiman asiakaslehden numerossa 3/2022, joka ilmestyi 28.9.2022
Teksti Omavoiman riskienhallintapäällikkö Marko Kuittinen.

Suomessa sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle vuonna 1995 ja vuodesta 1998 eteenpäin kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkönmyyjänsä vapaasti.

Pohjoismaisen sähkömarkkinan vesivoimariippuvuus

Sähkönhinta on määräytynyt Pohjoismaissa markkinaehtoisesti 1990-luvulta alkaen ja tunnusomaista pohjoismaiselle  sähkömarkkinalle on ollut vahva vesivoimariippuvuus. Keskimäärin vesivoimalla tuotetaan noin puolet Pohjoismaiden kokonaistuotannosta ja vesitilanteesta riippuen vesivoiman osuus kokonaisuudesta vaihtelee n. 40-60 % välillä. Vesitilanne vaikuttaakin merkittävästi sähkönhintaan.

Erittäin heikkoja vesivuosia ovat olleet vuodet 2018 ja 2021. Poikkeuksellisen hyvä tilanne oli vuonna 2020, jolloin tehtiin suurin osa vuonna 2022 päättyvistä määräaikaisista sähkösopimuksista. Vuonna 2022 pohjoismainen vesitilanne on hieman pitkän ajan keskiarvoa heikompi, mutta alueelliset erot ovat erittäin suuria. Etelä-Norjan vesitilanne on heikoin vuosikymmeniin, mikä on nostanut Pohjoismaiden hintoja lähemmäs Keski-Euroopan korkeita hintatasoja.

Raaka-aineiden ja päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkönhintaan

Hiililauhteella tai maakaasulla tuotetun sähkön tuotantokustannus vaikuttaa sähkönhintaan Pohjoismaissa. Sähkönhinta markkinoilla määräytyy kalleimman tuotannossa olevan tuotantomuodon mukaan. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hiililauhdetuotannon rajakustannus on ollut Pohjoismaissa kallein kysynnän kattamiseen tarvittava tuotantomuoto. Koska sähkön siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja Euroopan välillä ovat parantuneet viime vuosina, on myös maakaasulla tuotetun sähkön kustannus alkanut määritellä pohjoismaista hintatasoa. Tuotannon rajakustannushintoihin vaikuttavat ennen kaikkea raaka-aineiden (hiili ja maakaasu) sekä päästöoikeuden hinta.

Vuoden 2021 aikana hiilen ja erityisesti kaasun hinnat nousivat voimakkaasti talouskasvun sekä ennakoitua korkeamman kysynnän seurauksena. Lisäksi Venäjä alkoi vähentää kaasuntoimituksia Eurooppaan jo vuoden 2021 kesällä, mikä nosti hintaa edelleen. Venäjän aloittaman sodan seurauksena kaasun toimitus on vähentynyt voimakkaasti ja tämä on nostanut erityisesti Keski-Euroopan sähkön hintoja.

Suomen spot-hintaan vaikuttavat tekijät

Pohjoismainen sähkömarkkina on jaettu useaan hinta-alueeseen. Suomessa on yksi hinta-alue, mutta esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on neljä. Suomessa tuotetaan tällä hetkellä sähköä vähemmän kuin kulutetaan, joten sähköä joudutaan tuomaan muista maista. 

Suurin osa sähköstä tuodaan Ruotsista, mutta lisäksi sähköä tuodaan pienehkö määrä Norjasta. Kun tuotannon ja kulutuksen välinen ero on riittävän suuri, sähköä tuodaan myös Virosta. Vuoden 2022 kevääseen asti sähköä tuotiin Suomeen myös Venäjältä. Venäjän tuonnin merkitys Suomen sähkönhinnalle on historiassa ollut suuri. Venäjän aloittaman sodan vuoksi tuonti päättyi ja Suomen hinta-alueen hinnat nousivat.

Pohjoismaisesta vesivoimasta yli 90 prosenttia sijaitsee Norjassa ja Ruotsissa. Hyvässä vesitilanteessa Norjassa ja Ruotsissa tuotetaan vesivoimalla runsaasti edullista sähköä. Hinta-alueiden rajalliset siirtokapasiteetit eivät aina mahdollista edullisen sähkön siirtämistä Suomeen asti. Silloin Suomen aluehinta nousee pohjoismaiden keskiarvohintaa (systeemihintaa) korkeammaksi. Toisaalta heikossa vesitilanteessa systeemihinnan määrittelee vesivoimaa kalliimpien tuotantomuotojen muuttuva tuotantokustannus, jolloin Suomen aluehinta toteutuu lähellä keskiarvohintaa ja jopa sitä edullisempana

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Suomen aluehintaan vaikuttaa moni muu asia. Ydinvoimaloiden ja siirtoyhteyksien huollot sekä yllättävät vikaantumiset ja tuuliolosuhteet ovat esimerkkejä hintaa heiluttavista tekijöistä. Tulevan talven sähkönhintaan
vaikuttavat Olkiluoto 3 käyttöönoton aikataulu ja talven sääolosuhteet. Tuulisena päivänä hinnat ovat matalammat. Kylmänä ja tuulettomana päivänä hinnat voivat nousta erittäin korkealle. Jos Olkiluoto 3 on käytössä ja tuulivoimatuotannon määrä nousee ennustetun mukaisesti, on Suomi vuonna 2023 sähköntuotannon ja -kulutuksen suhteen lähellä omavaraisuutta.

Miksi pörssisähkön hinta vaihtelee?

Niin kauan kuin sähkön varastointi ei ole taloudellisesti kannattavaa, sähkö pitää kuluttaa juuri samaan aikaan kun se on tuotettu. Kulutus- ja tuotantomäärät vaihtelevat tunneittain. Pääosin spot-hinnan muutokset noudattelevat tiettyä profiilia
tunnista ja viikosta toiseen; hinta on edullisempi öisin ja viikonloppuisin, koska sähkönkulutus on alhaisempaa. Yöajan ja viikonloppujen edullisemmat hinnat johtuvat siitä, että sähkönkulutus on toistaiseksi ollut melko joustamatonta eli sähköä käytetään yleensä aina samaan aikaan.

Lisäksi spot-hinnassa voidaan havaita arkipäivinä ns. aamupiikki ja iltapiikki. Aamupiikki ajoittuu ihmisten aamutoimien aikaan ja iltapiikki taas siihen, kun palataan kotiin. Myös suomalaisten tyypillinen lauantai-illan sauna näkyy yleensä spot-hinnassa muutamien tuntien osalta hintaa nostavasti. Välttelemällä sähkön käyttöä kulutushuippujen aikaan, voi pörssisähköasiakas säästää suoraan omassa sähkölaskussaaan.

Tulevan talven aikana myös muiden kuin pörssisähköasiakkaiden kannattaa käyttää sähköä silloin, kun sitä tuotetaan Suomessa paljon ja vähäpäästöisesti ja se on edullista. Kulutusta fiksusti ajoittamalla saamme omalla käytöksellämme laskettua sähkön spot-hintoja, jotka taas edelleen vaikuttavat kaikkien tulevaisuudessa tarjolla olevien sähkösopimusten hintaan.

Milloin riski erittäin korkeista tuntihinnoista on suurin?

Sähkönkulutus nousee yleensä talvella ja pakkanen saattaa olla kireää sekä korkeapainetta koko Pohjoismaiden yllä. Tällöin sähköntuonti Suomeen vähenee tai jopa loppuu, koska esim. Ruotsi käyttää pääosan tuottamastaan sähköstä itse. Korkeapaineen vallitessa ei tyypillisesti tuule, jolloin tuulivoiman tuotanto ei laske hintaa. Tällaisissa tilanteissa tuontisähköstä riippuvaisen Suomen sähkön spot-hinta voi nousta erittäin korkeaksi, kun käynnistetään kalliita varavoimaloita tai tuodaan sähköä Virosta, jonka hintataso on lähtökohtaisesti korkeammalla.

Tulevan talven osalta suomalaisten on hyvä varautua kalliin hintatason ohella mahdollisiin kiertäviin sähkökatkoihin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut, että sähköä saatetaan joutua säännöstelemään hetkellisen tehopulan ratkaisemiseksi.

Marko Kuittinen

Riskienhallintapäällikkö

puh. 02 850 6243