Aurinkovoimaa ja Priima-pörssisähköä – haastattelussa Mika Kujala
Haastattelu on julkaistu Omavoiman asiakaslehden numerossa 3/2022, joka ilmestyi 28.9.2022.
Teksti Anna-Mari Nyyssönen, kuva Sirpa Ryyppö.
- Kuka: kehityspäällikkö Mika Kujala
- Yritys: Omavoima
- Mitä: Mika perheineen asuu vuonna 2003 valmistuneessa maalämpötalossa, jossa lämmitettäviä neliöitä on n. 250. Korotetun katon vuoksi lämmitettävien kuutioiden määrä iso. Sähkönkulutus vuodessan. 19 000 kWh, aurinkovoimalan asennuksen jälkeen arviolta n. 14 000 KWh.
Lämmityskustannukset tulevat olemaan todella isossa roolissa tulevana talvena. Millaisin energiansäästötoimin ja millaisella sähkösopimuksella Omavoiman kehityspäällikkö Mika Kujala varustautuu tulevan talven energiataistoon?
Energiatehokkuustoimia pitkäjänteisellä otteella
Aikanaan asunnon ostoa harkitessa tarkastin jo asuntonäytössä, mihin ilmansuuntaan katon lappeet suuntautuvat. Keväällä 2022 hankimme Ylöjärvellä sijaitsevaan kotiimme 6,4 kWp aurinkovoimalan, jonka paneeleista puolet näyttävät kaakkoon ja puolet lounaaseen. Aurinkovoimala on jo nyt ylimitoitettu, mutta 10 kW invertteri yhdessä vielä käyttämättä olevan kattopinta-alan kanssa mahdollistaa järjestelmän tuplaamisen, kun aikanaan pihaan tulee sähköauto.
Aurinkovoimalasta omavaraisuutta ja hintavarmuutta kesäaikaan
Ensisijaisesti hankin aurinkovoimalan, sillä halusin poistaa pörssisähkön hintariskin kesäajalta. Ekologisuus ja omavaraisuus kesäaikaan olivat mukavia bonuksia. Ostan sähköni Priima-pörssisähkönä ja saan hyvityksen omasta tuotannosta suhteessa pörssihintaan eli poimin rusinat molemmista pullista. Talvikaudella poltan puuta takassa ja ajastan ilmalämpöpumput nostamaan sisälämpötilaa edullisempaan yöaikaan, jolloin saan vähennettyä muuta lämmön tarvetta.
Sähkönkulutuksen ajallinen ohjaaminen edullisempaan aikaan ja kalliiden tuntihintojen välttely
Pörssisähkön edullisista tunneista saan kaiken hyödyn irti sähkökeskukseen asennetun ohjelmoitavan releen (Shelly) avulla. Tällä hetkellä ohjaan kulutusta manuaalisesti puhelimen kautta, mutta jatkossa kulutus on tarkoitus saada säädettyä automaattisesti halvimmille spot-tunneille. Nykyisellään järjestelmän ajaminen vaatii hiukan viitseliäisyyttä, mutta se ei poikkea energiaisinöörin tämän hetkisestä elämästä muutenkaan.
Uskon, että älyreleen hankintahinta ja sähköasentajan tunnin työ maksavat näillä tulevan talven hinnoilla itsensä nopeasti takaisin. Aloittaa voi kytkemällä älyreleen ohjaukseen vain lämminvesivaraajan. Jos intoa riittää, voi samalla laitteella tarvittaessa ohjata vaikka pihavaloja, lattialämmitystä tai sähköauton latausta. Pitkälle viedyt ohjauspolut vaativat jo enemmän harrastuneisuutta, hermoja ja pioneerihenkeä.
Sähkönkulutuksen järkevä ajoitus ei silti aina vaadi älyrelettä ja suurta harrastuneisuutta. Yksinkertaisimmillaan sähkönkulutuksen ohjaaminen edullisemmille tunneille voi olla astianpesukoneen ohjelmointia varhaisaamuun tai saunomisajankohdan siirtoa sellaiselle tunnille, kun sähkön hinta on alhaalla. Kun hinta on alhaisempi, tuotetaan sähköä yleensä Suomessa paljon ja päästöttömästi, esim. tuulivoimalla. Kodinkoneiden ajastamisessa täytyy toki huomioida palovaroittimien kunto, riittävä valvonta ja vuotovahtikin voi olla hyvä ottaa käyttöön.
Tulevan talven isompiin sähkölaskuihin varautuminen ennakoimalla
Itselläni on logiikka, että kesän aurinkopaneelien tuotantokorvaukset ja oman tuotannon vuoksi aurinkoiseen aikaan sähkölaskusta säästyneet rahat menevät toiselle tilille piiloon, josta talvella sitten maksan niitä korkeampia energialaskuja. Pörssisähkön hinta vaihtelee kausittain melko rajustikin, joten olen yrittänyt varautua tällä tavalla isompiin sähkölaskuihin. Varautumislogiikassa on paljon samaa kuin ekonomistien ohjeessa, että käyttötilillä olisi aina hyvä olla hiukan varaa yllättävien menoerien kuten pesukoneen tai autohuollon varalle. Energiamarkkinalla nyt on vain käynyt samoin, että yllätyksiä voi tulla ja tilanne tulee oman arvioni mukaan olemaan tällainen vielä ainakin muutamia vuosia.