Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön markkinahinta muodostuu sähköpörssissä. Hintaa vaikuttavat mm. kysyntä ja tarjonta, tuotantotilanne, säätila ja mahdolliset häiriöt niin pohjoismaisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla elää jatkuvasti, joten järkevä sähkönosto pitkällä aikavälillä voi olla vaikeaa. Pitkän aikavälin onnistuminen vaatii jatkuvaa markkinoiden ja hintaan vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja ennakointia. Sähkömarkkinoita säädellään sähkömarkkinalailla sekä sen nojalla annetuilla säädöksillä. Lisätietoja Energiaviraston nettisivuilta.

Sähkön kokonaishinnan muodostuminen

Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: sähkön verkkopalvelun hinnasta, sähköenergian hinnasta ja veroista. Verkkopalvelu sisältää sähkön toimituksen kotiin ja sähköverkkojen ylläpidon. Verkkopalvelun hintaa ei voi kilpailuttaa. Jakeluverkkopalvelusta vastaa aina paikallinen jakeluverkonhaltija. Maksuilla ylläpidetään sähköverkkoa ja rahoitetaan investoinnit. Jakeluverkkohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.

Sähkövero on valtiolle maksettava valmistevero, joka on porrastettu kahteen veroluokkaan. Ylempään luokkaan kuuluvat mm. kotitaloudet. Arvonlisäveroa peritään sähköenergiasta, sähkön siirrosta, sähköverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Arvonlisävero nousi 1.9.2024 25,5% tasolle.

Sähköenergian eli sähkönmyynnin osuus on vapaasti asiakkaan kilpailutettavissa. Sähköenergian hinnasta käytetään myös nimitystä myyntihinta. Sähköenergian hintaan vaikuttavat sähkön tuotantokustannukset, kuten polttoaineiden hinnat. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoiman saatavuus vaikuttaa myös energian hintaan. Muita hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. päästöoikeudet ja lämpötila.