Muuttolaatikoita ja kilowattitunteja
Kirjoittaja on rivitalosta omakotitaloon muuttanut oman elämänsä energiaguru, joka opettelee sähkölämmityksen saloja yksi kilowattitunti kerrallaan.
Pitkään ajattelin, ettei pörssisähkösopimus ole meidän juttumme. Säästö- ja ajastusmahdollisuudet tuntuivat pieniltä sähkönkulutukseemme verraten, eikä sähkönhinnan jatkuva seuraaminen varsinaisesti innostanut. Lapsiperheen oksennustaudit eivät katso kelloa – pyykkiä on pestävä, oli tuntihinta sitten 5 snt/kWh tai 20 snt/kWh.
Pörssisähkösopimus testiin
Uuden kodin ja kasvavan sähkönkulutuksen myötä edullisemmat tuntihinnat alkoivat kummasti kiinnostamaan. Valitsimme sähkösopimukseksi Omavoiman Priima-pörssisähkön. Kokeillaan nyt ainakin, totesimme. Mikäli vaihteleva sähkön hinta alkaisi jännittämään liikaa, olisi pörssisähkösopimukseen mahdollista saada vakautta hintakiinnitysten avulla.
Pian sähkönmyyntisopimuksen teon jälkeen Oma Postiin ilmestyi vahvistus Leppäkosken Sähkön verkkopalvelusopimuksesta. Suomessa on niin kutsuttu myyjävetoinen sähkömarkkina. Kuluttajan ei siis tarvitse tehdä erikseen sähkösopimusta jakeluverkkoyhtiön kanssa – kätevää! Sen sijaan sähköliittymä ei siirry automaattisesti uudelle omistajalle. Sähköliittymän siirrosta tulee olla maininta kiinteistön kauppakirjassa ja asiasta on ilmoitettava omalle jakeluverkkoyhtiölle.
Porealtaan joutsenlaulu?
Saimme avaimet uuteen kotiimme eräs kaunis ja kylmä keskiviikko. Heti seuraavana päivänä kirjauduin Omavoiman Oiva Onlineen katsomaan edellispäivän kulutuksia. Järkytyin – 90 kWh päivässä, emmekä olleet vielä edes muuttaneet asuntoon. Lähetin puolisolle kuvankaappauksen kulutuslukemista saatesanoilla ”HYVÄSTI POREALLAS”.
Niin tosiaan, takapihallamme porottaa edellisten omistajien hankkima poreallas jatkuvassa valmiudessa, lämpötila on toki laskettu minimiin. Lämmitystä ei voi lopettaa, ettei allas rikkoudu. Vesien tyhjentäminen kovilla pakkasilla on ilmeisesti myös riski. Kestetään siis tämä lopputalvi ja katsotaan keväämmällä mitä altaan kanssa tehdään.
Muuttomme osui todennäköisesti vuoden toistaiseksi kylmimmälle viikolle. Huokailin hiljaa mielessäni muuttoapureiden roudatessa tavaroita sisään yli 10 asteen pakkasilla. Ainakin koti sai kunnon tuuletuksen.
Mutta muutostakin selvittiin. Mielikuvissani olin siemaillut ensimmäisenä Ylöjärvi-iltana kuohuvaa samalla muuttolaatikoita rauhassa purkaen. Todellisuudessa olin niin poikki, että makasin sohvalla (hieman viluissani viltin alla) ja etsin tietoa ilmalämpöpumpun asetuksista. Tätäkö se sähkölämmittäjän arki on?