Sähkömarkkinoilla kevät ja kesä menivät lähes loppuun asti rauhallisissa merkeissä. Hintatasot spot-markkinoilla olivat pääsääntöisesti ennakoitua matalammat. Heinäkuussa myös suojausmarkkinan hinnat laskivat alaspäin, kun säänkuva muuttui kerralla reilusti normaalia sateisemmaksi. Tämä on näkynyt tarjottavien määräaikaisten sopimusten hintatasoissa laskevasti.
Ihan koko kesää sähkömarkkinat eivät voineet rauhassa viettää. Elokuun lopulla Suomen sähkön tuotannossa sekä Suomen ja Ruotsin välisissä siirtoyhteyksissä koettiin samanaikaisesti useita suunniteltuja huoltokatkoja sekä äkillisiä vikakeskeytyksiä. Näiden seurauksena spot-markkinalla nähtiin useamman viikon jakso, jolloin hintatasot olivat korkeammalla
mihin aiemmin kesällä ehdittiin tottua.
Äkisti nousseet spot-hinnat sekä epävarmuus tulevan syksyn ja talven hintatasoista ovat saaneet monet asiakkaat tarkastelemaan vaihtoehtoja omalle sopimukselleen. Tarkoittaako hetkellinen nousu spot-hinnoissa, että ensi talvena liikutaan viime talvena nähdyissä hinnoissa? Miksi muutos ei näy määräaikaisten sopimusten hinnoissa tai hintakiinnitysten hintatasossa?
Pohjoismainen vesitilanne parani heinä-elokuussa
Kuivien touko- ja kesäkuun jälkeen saimme pohjolaan sateita. Vettä tuli taivaalta jopa ennätysmääriä ja yksittäisinä päivinä saattoi sataa jopa viikon normaalin sademäärän verran. Pohjoismaisesta vesi- ja lumitilanteesta kertova hydrologinen balanssi parani muutamissa viikoissa -10 TWh vajeesta noin +10 TWh ylijäämään. Parantunut tilanne vaikutti romahduttavasti suojausmarkkinan hintatasoon ja spot-markkinalla nähtiin negatiivisia hintoja vesivoimatuottajien joutuessa pakkoajotilanteisiin. Kuluttajan kannalta hintojen lasku oli toivottava lopputulema. Sittemmin hydrologinen balanssi on kääntynyt laskuun ja on tätä kirjoittaessa lähellä normaalitasoa.
Korkeiden spot-hintojen taustatekijät
Elokuun 2023 puolen välin jälkeen nähtiin spot-hintatasossa nopea käännös ylöspäin. Käännöksen taustalla oli kolme merkittävää tekijää: siirtoyhteyksien rajoitukset, heikko tuulivoiman tilanne sekä ydinvoimaloiden huollot ja vikakeskeytykset. Osa tekijöistä oli suunniteltuja laitosten tai siirtoyhteyksien vuosihuoltoja, mutta osa äkillisiä vikaantumisia. Myös suunniteltujen huoltojen aikaan spot-hinnat olisivat nousseet, mutta suurempi vaikutus hintoihin oli ydinvoimalaitosten yllättävillä vikakeskeytyksillä. Loppukesälle ja alkusyksylle suunnitelluista huolloista oli ilmoitettu Loviisan ydinvoimayksiköissä ja Suomen sekä Ruotsin välisessä pohjoisessa siirtoyhteydessä. Suunnitelluista huolloista markkinatoimijat ilmoittavat hyvissä ajoin etukäteen, jotta muut markkinalla kauppaa käyvät tahot tietävät tulevista rajoituksista. Viranomainen valvoo markkinan toimintaa ja puuttuu herkästi, mikäli tuottaja jättää tietoisesti ilmoittamatta markkinalle tarjolla olevaa kapasiteettiaan.
Pohjois-Ruotsin ja -Suomen välisessä siirtoyhteydessä tehorajoitukset alkoivat elokuussa ja jatkuivat pitkälle syyskuuhun. Rajoitusten vuoksi Pohjois-Ruotsissa tarjolla olevaa edullista sähköenergiaa ei saada siirrettyä Suomeen. Myös Etelä-Ruotsista Baltiaan olevassa siirtoyhteydessä oli rajoituksia, joka esti sähkönviennin Ruotsista ja vaati enemmän sähköenergiaa Suomesta Baltiaan. Baltian hintataso on yleisesti korkeampi kuin Suomen ja näin ollen se nosti Suomessa toteutuneita spot-hintoja.
Loviisan ydinvoimaloiden suunnitellut huollot olivat lähes peräkkäin ja alkoivat elokuun lopulla, kestäen lähes syyskuun loppuun. Samalle aikajaksolle suunniteltujen huoltojen kanssa osui kuluttajien epäonneksi Olkiluoto 2 -yksikön vikaantuminen ja Loviisan toisen, ei vuosihuollossa olleen, yksikön tehonrajoitus. Yhdessä nämä kaksi vikaa vähensivät tasaista tuotantotehoa noin 1000 MW. Tämä vastaa hieman yli kymmenesosaa elo-syyskuun Suomen tuntitason sähkönkulutuksesta.
Normaalimmassa tilanteessa tuulivoimalla olisi voitu kattaa edellä mainittu tehovaje helpostikin. Harmittavasti kuitenkin samalle aikajaksolle osui myös normaalia matalatuulisempi jakso. Alkukesästä tuulivoimalla tuotettiin jopa 3500 MW sähköä, kun elokuun lopulla Suomeen asennetusta noin 6000 MW:n kapasiteetista saatiin tuotantoa keskimäärin noin 500 MW. Korkeimmillaan yksittäisten tuntien hinnat nousivat spot-markkinalla elokuun loppupuolella lähes 70 snt/kWh (sis. alv 24 %) tasolle. Yhteenvetona voidaan todeta heikon ja hieman epäonnisenkin tuotantotilanteen nostaneen spot-hintatason huomattavan korkealle loppukesällä.
Ovatko spot-hinnat korkealla ensi talvena?
Olemme mielenkiintoisen kysymyksen äärellä. Tulevan talven kynnyksellä eurooppalaiset kaasuvarastot ovat lähes täynnä, polttoainehinnat ovat kohtuullisella tasolla ja pohjoismainen vesitilanne lähellä normaalitasoa. Toisin sanoen monet sähkön hintaan vaikuttavat tekijät ovat paljon paremmassa asemassa kuin edelliseen talveen lähdettäessä. Ensi talvea ajatellen Suomi on Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikön sekä vuoden aikana asennetun uuden tuulivoimakapasiteetin saattelemana paremmassa tuotantotilanteessa kuin viime vuonna samaan aikaan.
Tulevaisuuden hintakehitystä kuvaavien suojausmarkkinoiden kuluvan vuoden lopun tai ensi vuoden alun
hintatasojen perusteella ei ole odotettavissa viime vuoden lopulla nähdyn pitkäkestoisen ja kalliin hintajakson toistumista. Loppukesästä nähty spot-hintojen nousu toimi kuitenkin hyvänä muistutuksena tilanteesta, mitä hinnoille voi tapahtua, jos jotakin odottamattomia vikaantumisia isoissa tuotantolaitoksissa tapahtuisi tai jos tuuliolosuhteet eivät kireän pakkasjakson aikana olisi suotuisia.
Näitä näkökulmia ajatellen tulevan talven suojaushinnat ovat tällä hetkellä maltillisella tasolla ja noin neljä kertaa alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Varmaa tulevan talven hintojen osalta on se, että spot-markkinalla hinnat tulevat vaihtelemaan jopa hyvinkin lyhyellä aikajänteellä muun muassa sääolosuhteiden mukaan. Myös talvella voidaan nähdä lähellä nollaa olevia tuntihintoja, mutta myös toiseen ääripäähän voivat hinnat nousta, kuten loppukesästä nähtiin. Mahdolliset suojaustoimenpiteet oman sähkölaskun osalta kannattaa pohtia omista lähtökohdista. Haluaako esimerkiksi vakaan ja ennustettavan hinnan tuleville kuukausille, jolloin valintana olisi määräaikainen sopimus tai Priima-sopimuksen hintakiinnitykset tulevalle talvelle. Vai onko valmis sietämään epävarmuutta tulevien kuukausien sähkölaskunsa suuruudesta sekä mahdollisesti seuraamaan aktiivisemmin sähkön hintaa, jolloin valinta osuisi pörssisähkö-sopimukseen.
