Alueverkko eli siirtoverkko
Alueellinen 110 kilovoltin (kV) suurjänniteverkko.
Avojohto eli ilmajohto
Sähköpylväiden kannattelema sähköjohto
Bioenergia
Biomassat ovat eloperäisiä, yhteyttämisen eli fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja, joista tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Biomassoiksi lasketaan myös yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotantoon soveltuvat jätevirrat, jotka ovat suurimmalta osaltaan orgaanista alkuperää. Biopolttoaineista tuotettua energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia energiaa, sillä vapautunut CO2 sitoutuu nopeasti takaisin kasvillisuuteen.
CHP
Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (combined heat and power production)
CO2
eli hiilidioksiNs. kasvihuonekaasu, jonka osuus maapallon ilmaston lämpenemisessä on noin puolet. Hiilidioksidin lähteitä ovat mm. kivihiili, öljy ja maakaasu.
Happamoituminen
Happamoitumista aiheuttavat rikinoksidi-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöt, jotka päästyään ilmaan muodostavat ilman sisältämän vesihöyryn kanssa rikki- ja typpihappoa. Tämä ns. happosade tai hapan laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Rikkidioksidia ja typenoksideja syntyy palamisen yhteydessä.
Hiukkaset
Hiukkaset jaotellaan tavallisesti kokonaisleijumaan ja hengitettäviin hiukkasiin. Kaupunki-ilman hiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä.
Hyötysuhde
Energiantuotannossa hyötysuhteella tarkoitetaan sitä osaa polttoaineiden kokonaisenergiasta, joka saadaan hyödynnettyä sähköksi ja lämmöksi. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on.
Ilmastonmuutos
Yksi merkittävimmistä ympäristövaikutuksista, joka johtuu ihmisen toiminnasta suoraan tai epäsuoraan. Muutos vaikuttaa mm. maapallon lämpö- ja sadeoloihin.
Kaapelointi
Sähköjohtojen sijoittaminen maan alle
Kasvihuonekaasu
Kaasu, joka estää lämpösäteilyn maapallolta avaruuteen ja voimistaa näin kasvihuoneilmiötä. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi ja metaani.
Kestävä kehitys
Kehitys, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen katsotaan käsittävän kolme dimensiota: ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen.
kW eli kilowatti
Tehon mittayksikkö. Kertoo kuinka paljon sähköä esim. sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Normaalin hehkulampun teho on 25-100 W. 1 kW = 1 000 W (wattia). 1 000 kilowattia = 1 megawatti (MW).
kWh eli kilowattitunti
Energian mittayksikkö. Laite, jonka tehontarve on yksi kilowatti, kuluttaa tunnin aikana yhden kilowattitunnin verran energiaa. 1 000 kWh = 1 MWh (megawattitunti). 1 000 MWh = 1 GWh (gigawattituntia).
Maasulku
Maasulku syntyy, kun sähköjohto joutuu kosketuksiin maan kanssa esimerkiksi puun kaatuessa sähköjohdon päälle.
Oikosulku
Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.
Päästökauppa
Toiminta, jossa voimalaitosten päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.
Sertifiointi
Toimintojen todistaminen standardin vaatimusten mukaiseksi.
SO2 eli rikkidioksidi
Rikkidioksidia syntyy polttoaineen sisältämän rikin reagoidessa polttoilman hapen kanssa. Rikkioksidipäästöt aiheuttavat typenoksidien ja ammoniakkipäästöjen ohella maan ja vesien happamoitumista.
Spot-kauppa
Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa spot-sähkökauppaa käydään 24 tunnin jaksoissa. Kaupat tehdään päivittäin kello 13.00 mennessä ja sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
Sähköverkko
Toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu sähkön jakeluun ja siirtoon. Sähköverkko jakautuu kanta-, alue- ja jakeluverkkoihin. Sähkölämmitys 18 000 kWh/v, varaava sähkölämmitys 20 000 kWh/v), maatila (35 000 kWh), pienteollisuus (150 000 kWh/v) ja keskisuuri teollisuus (huipputeho 500 kW kulutus 2 milj. kWh/v, huipputeho 2 500 kW kulutus 10 milj. kWh/v).
Uusiutuvat energialähteet
Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.